Mitkä asiat vaikuttavat ihon kuntoon talvisin?
Pakkassäällä ilma on kuivaa ulkona ja sisällä, minkä seurauksena iholta haihtuu kosteutta tavallista enemmän. Myös ihoa suojaavat rakenteellinen läpäisyeste ja mikrobiomi vahingoittuvat herkästi.
Useimmiten talvi-iho on kuitenkin vain pintakuiva, eli ihon pinnan kosteuspitoisuus on alentunut sen sijaan, että iho olisi rakenteellisesti kuiva.
Auringonvalon vähäisyys voi pahentaa tulehduksellisia ihotauteja, kuten atooppista ihottumaa tai psoriasista. Vaikka auringon UV-säteilystä on iholle monenlaista haittaa, se vähentää tulehdusreaktioita ja kutinaa esimerkiksi lisäämällä ihon uloimman kerroksen veden haihtumista estävien rasvojen tuotantoa.
Siksi erilaisten tulehduksellisten ja kutisevien ihotautien hoidossa käytetään joskus UV-valohoitoa.
Kannattaako ihonhoitorutiineja muuttaa talvisin?
Iho janoaa talvella tavallista enemmän kosteutusta. Jos kasvot tuntuvat erityisen kuivilta, voi koostumukseltaan täyteläisen tai paksun kosteusvoiteen käytöstä olla hyötyä. Voiteen suurempi rasvapitoisuus auttaa vähentämään kosteuden haihtumista iholta.
Talvisin ihonhoitorutiinit, jotka vaurioittavat ihon rakenteellista läpäisyestettä, kannattaa jättää vähemmälle. Esimerkiksi voimakkaiden puhdistus- tai kuorintatuotteiden käyttö vahingoittaa herkästi ihon suojamuuria, sillä ihon sietokyky muille ärsykkeille on kylmän sään vuoksi alentunut. Myös monivaiheiset puhdistusrutiinit voivat rasittaa talvi-ihoa.
Ihoa kosteuttavien ainesosien käyttöä voi talvikaudella lisätä. Kasvoille voi esimerkiksi levittää puhdistuksen jälkeen hyaluronihappoa sisältävää seerumia, minkä jälkeen kosteus on hyvä lukita iholle levittämällä päälle kosteusvoidetta.
Mitä ainesosia talvi-iholla olisi hyvä suosia?
Keramideja sisältävät kosmetiikkatuotteet vahvistavat ihon suojamuuria ja estävät kosteuden haihtumista iholta.
Keramidit ovat rasvoja, jotka muodostavat ison osan ihon luontaisesta kosteussuojasta, mutta joiden pitoisuus on kuivassa ihossa alentunut. Keramideja on lisätty joihinkin kasvovoiteisiin, -seerumeihin ja -öljyihin.
Toinen hyödyllinen ainesosa on urea eli karbamidi, joka sitoo kosteutta ihoon. Karbamidilla on myös ihoa pehmentävä vaikutus, ja se vahvistaa lisäksi ihon suojamuuria. Sitä hyödynnetään esimerkiksi joissain perusvoiteissa.
Muita kosteutta tehokkaasti sitovia ainesosia ovat hyaluronihappo ja glyseroli. Sheavoi puolestaan ehkäisee kosteuden haihtumista iholta ja vahvistaa ihon luontaista läpäisyestettä. Se on kasvirasva, joka sopii sekä kasvojen että vartalon ihon hoitoon.
Mistä tunnistaa atooppisen ihon?
Atooppinen ihottuma on krooninen ihotauti, jota esiintyy 10–20 prosentilla ihmisistä. Sen taustalla on ihon immuunijärjestelmän poikkeava toiminta ja ihon rakenteelliset ominaisuudet. Tyypillisiä oireita ovat ihon kutina, kuivuus, punoitus ja karheus esimerkiksi kasvoilla, ylävartalossa tai käsissä.
Lievimmillään atooppinen iho voi ilmetä ihon kuivumis- ja herkistymistaipumuksena ilman varsinaista ihottumaa. Tällöin ihminen kärsii usein myös muista atooppisista ongelmista, kuten allergioista tai astmasta.
Erilaiset ulkoiset tekijät, kuten kuiva talvi-ilma ja kosmetiikkatuotteet, kuivattavat atooppista ihoa tavallista herkemmin. Myös stressin tiedetään pahentavan atooppista ihottumaa, minkä vuoksi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on atoopikolle erityisen tärkeää.
Miksi vartalon iho hilseilee talvisin?
Ihon kuivuminen johtaa lopulta hilseilyyn, hilse koostuu ihosta irronneesta ja kuolleesta ihosolukosta. Runsas kosteutus voi auttaa hillitsemään hilseilyä.
Ihon hilseilytaipumus voi lisääntyä myös iän myötä, kun iho ohenee ja keramidien tuotanto vähenee. Myös tulehdukselliset ihosairaudet, kuten atooppinen ihottuma tai psoriasis, ovat usein voimakkaasti hilseileviä.
Jos vartalo hilseilee, kannattaa muistaa levittää kosteusvoide suihkun jälkeen pyyhekuivalle iholle. Karheiden pesusienten tai -harjojen käyttö kannattaa lopettaa. Mikäli iho on taipuvainen atopiaan, tulisi vaahtoavia ja sulfaatteja sisältäviä suihkusaippuoita välttää ja suosia voidemaisia puhdistustuotteita.
Myös pitkät ja kuumat suihkut kuivattavat ihoa.
Kosteuttaako runsas vedenjuonti ihoa?
Ihminen tarvitsee päivässä pari-kolme litraa nestettä. Määrästä noin puolet saadaan ravinnon kautta, ja erityisesti kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät runsaasti vettä.
Normaalin nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää, mutta ihon kosteuttaminen vedenjuonnin avulla on urbaani legenda: ylimääräinen neste poistuu elimistöstä esimerkiksi hikenä ja virtsana eikä vaikuta ihon kosteustasapainoon.
Ei ole olemassa tutkimuksia, joissa olisi osoitettu tavallista runsaamman vedenjuonnin vaikuttavan ihon hyvinvointiin.
Onko lisäravinteiden käytöstä hyötyä?
Iho janoaa ravinnosta saatavia vitamiineja, koska suurin osa hoitotuotteiden ainesosista jää vaikuttamaan marrasketeen eli ihon uloimman kerroksen päällimmäiseen osaan.
Jos ravinto sisältää ravitsemussuositusten mukaisesti runsaasti hyviä rasvahappoja ja monipuolisia ravintoaineita, ei lisäravinteista ole hyötyä.
Rasvahappoja kannattaa tankata muun muassa pähkinöitä, manteleita, siemeniä, avokadoja ja kasviöljyjä, kuten rypsi-, rapsi- ja oliiviöljyjä nauttimalla. Tutkimusnäyttö kalaöljyvalmisteiden käytön hyödyistä on heikkoa.
Liian vähäinen D-vitamiinin saanti voi pahentaa atooppista ihottumaa, psoriasista ja aknea. Sitä kannattaa pimeinä kuukausina syödä purkista.
Artikkelin asiantuntijana toimi ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski Lääkärikeskus Aavasta ja Ihosairaalasta.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 3/2024.
